Vartti.fi

Pitkänsillan kaide vaurioitui kevään 1918 taisteluista. Kolhun alkuperä on askarruttanut kuvan lähettänyttä lukijaa.	Irja Ikonen

Vartti.fi kertoi aiemmin, kuinka rapistuneesta Hakaniemen sillasta irtoaa betonipaloja. Lukijoita on tämän jälkeen huolestuttanut, rapistuuko myös alueen toinen silta, perinteikäs Pitkäsilta. Ei toki, vaan sillan ruhjeet ovat muisto Helsinkiä murjoneista sodista.

– Pitkässäsillassa on kahden sodan jälkiä. Välillä niistä kysellään, kun esimerkiksi luennoin jossain. Vaikka yleensä perushelsinkiläinen tietääkin jäljistä, toteaa erikoistutkija Martti Helminen Helsingin kaupungin tietokeskuksesta.

Sillan kyljissä selvästi erottuvat pienemmät sirpalepommin jäljet ovat vuodelta 1944. Pahimmat vauriot tulivat keväällä 1918.

– Saksalainen tykistö oli silloisen sokeritehtaan rannassa Töölönlahdella. Tykit ampuivat 12. ja 13. huhtikuuta, tavoitteena oli estää punaisten pakeneminen keskustasta ja katkaista silta.

Toinen paikka, josta vuoden 1918 taistelujen jälkiä ei ole korjattu, on Kansallismuseon ovi luodinreikineen.

Vuoden 1944 helmikuun pommitusten jälkiä taas on esimerkiksi Snellmanin patsaan jalustassa Suomen Pankin edustalla ja Kolmen sepän patsaassa. Niitä erottuu myös entisen Teknillisen korkeakoulun kivijalassa Hietalahden torin varrella ja rakennuksissa Kasarmikadaulla, Korkeavuorenkadulla ja Lönnrotinkadulla sekä pitkin Taka-Töölöä.

Lisää aiheesta