Vartti.fi

Vantaanjoessa viihtyvä saukko hyötyisi Natura 2000 -ohjelmasta.	Lehtikuva/Olavi Ahlfors

Vantaanjoen  liittäminen Natura 2000 -ohjelmaan ei rajoittaisi vantaalaisten arkielämää.

Joesta saisi sen jälkeenkin kalastaa kuin ennenkin. Sen rannoilla voisi ulkoilla tavalliseen tapaan, ja maanviljelijät voisivat rauhassa tehdä peltotöitään. Rakentaakin saisi, kunhan noudattaisi jo nyt olemassa olevia määräyksiä, kuten tulvarajoja.

– Jos joella aiotaan toteuttaa suuria hankkeita, kuten siltatöitä, niistä on tehtävä Natura-arviointi, mutta ei se ole mikään kauhean byrokraattinen juttu, johtava ympäristösuunnittelija Jaakko Vähämäki sanoo.

Natura-ehdotuksen perusteena on joenpohjassa viihtyvä harvinainen vuollejokisimpukka. Nilviäistä on jo pitkään suojeltu esimerkiksi luonnonsuojelulailla, jonka säädökset varjelevat pikkuelukkaa kattavasti.

Myös Natura-suojeluohjelman edellyttämät arvioinnit takaavat luontoarvojen säilymisen. Arvioinnin tekeminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että esimerkiksi siltatöille pamahtaisi täyskielto. Siltatöitä voisi todennäköisesti tehdä, kunhan ne tehtäisiin vuollejokisimpukkaa varjellen. Lisäksi Vantaanjoessa on monta kohtaa, jossa simpukkaa ei esiinny lainkaan.

– Vuollejokisimpukan olemassa oloa uhkaisivat ehkä jokiuoman muuttaminen ja joenpohjan muokkaaminen. Simpukan kanta Suomessa on vahva, vaikka vuollejokisimpukka on EU:n alueella hyvin harvinainen. Suojelutyötä kannattaa tehdä alueilla, joilla kanta on runsas. On havaittu, että uhanalaisten lajien suojelusta harvalukuisilla esiintymisalueilla ei ole hirveästi hyötyä, Vähämäki kuvailee.

Natura 2000 -ohjelmasta olisi hyötyä myös joen toiselle eläjälle, saukolle. Eläin viihtyy Vantaanjoessa, vaikka sielläkin harvalukuisena.

– Vantaalta saukkohavaintoja tulee vähän, mutta kuitenkin vuosittain.

Kolmansina hyötyjinä suojeluohjelmasta olisivat vantaalaiset ja Vantaan kaupunki, kuten myös Helsinki asukkaineen. Ohjelma takaa, että pääkaupunkiseudun asukkaiden käytössä pysyy viihtyisä virkistysalue.

– Imagollisesti olisi hienoa, että keskellä suurkaupunkeja on Natura-alue, Vähämäki tiivistää.