| Riku Alkio on käynyt jo 15 vuotta ”köyhien Stockalla”. - Alueella on vähän autotallimeininki, kuin kotiinsa tulisi. | Tomi Setälä |
Tattarisuon teollisuusalueella Helsingissä on vuosien varrella syntynyt monta mielenkiintoista tarinaa. Ainakin kerran asiakas on jäänyt porttien taakse jumiin sulkemisajan jälkeen.
Tattiksen legenda lienee ”köyhien Stocka” eli Helsingin Metalli ja Rauta, josta tee-itse-mies haarukoi edullisia löytöjä.
Lautakasaa penkova Riku Alkio kehuu paikkaa paratiisiksi. Kaikki ei ole ihan mitalleen vaan sinne päin; on kotoisampaa kuin rautakaupassa. Hintatietoinen täytyy olla ja käydä usein.
- Kierrän aina tietyn kierroksen, vaikka en tarvitsisi mitään. Kolme vuotta sitten oli erä hyvää lehtikuusta, ostin terassitarpeet kolmasosalla käyvästä hinnasta. Hälytin veljenikin ostoksille. Kasa on edelleen hänellä mökillä!
Lehtikuusi on ollut Rikun huippulöytö, mutta paljon muutakin on löytynyt, muuan muassa kestopuupätkiä laituriin. Kerran hän aikoi ostaa aitarimaa jo ennen tarvetta, mutta vaimo kielsi.
- Tämä pulju menee taatusti viideltä kiinni. Yhtenä perjantaina pakkailin lautoja peräkärryyn, kun huomasin kellon olevan jo 17.05. Portti oli kiinni eikä yhtään työntekijää missään! Piti soittaa johtaja kotoaan vapauttamaan minut.
Tattarisuolta löytyy edelleen krouvia äijämeininkiä: varaosia, puutavaran heräteostoksia ja antiikkikirppiksiä. Teollisuusalueella Malmin lentokentän kupeessa on ryväs auto- ja romutusliikkeitä sekä metalli- ja puualan yrityksiä. Viime vuosina Tattikselle on tullut myös antiikki- ja sisustusliikkeitä.
Perinteisesti romuliikkeissä asioivat vanhoja autoja ropaavat, mutta nyt liikkuu kierrätyskäsityön tekijöitäkin. Naisetkin ovat löytäneet Tattiksen huonekalukirppisten ansiosta.
Vesa Salmi on tehnyt Tattiksesta laulunkin: ”Mikä on suurin nähtävyys lentokentän lähellä, joka miehen suurin unelma? Se on Tattarisuo, käytetty auto ja karvanoppa-Corolla-mies.”
Posti lähti aikamatkalle Helsingissä (13.09.)
Mopomiitissä jaettiin 17 sakkoa (13.09.)
Meri-Rastilan puita laputettu hätähuudoin (12.09.)
Aikaa jäljellä
Aikaa jäljellä
Aikaa jäljellä
Aikaa jäljellä
Aikaa jäljellä
Aikaa jäljellä

Heh heh...
Itselläni on monia hyviä muistoja tattiksesta ja yks parhaista on ku kaverini oli purku työmailta melkein vuoden keränny kuparii ja siitä synty melkonen keko ni kasa ei vaa siitä häipyny nii kävin sen itse myymässä tattikselle romiksee ja kyllä tuli otettuu huikkaa ja naurettuu.Ai nii,kyllä mä myin faijan käyttökelposen autonkin sinne ja ne tuli vielä hakee sen,kyllä faija ihmetteli ja taas otettii knorrii ja myhäiltii.
Tattis vaan
Minä sitä kävin Tattarisuolla syömässä purukumia tulevan mieheni(nyk.exän) kanssa aikoinaan kun olin nuori ja Suzukin polttoaine oli seksikkäin tuoksu.En mä mitään romiksia silloin huomannu.