Vartti.fi

Remontin myötä kameleiden ja villiaasien aitaus ei todennäköisesti tule säilymään nykyisellä paikalla. Korkeasaaren johtajan Seppo Turusen mukaan eläinten sopeutumiskyky tarhaolosuhteisiin on merkittävin kriteeri uusia lajeja valittaessa.	Pasi Autio

Korkeasaari aiotaan remontoida muutaman vuoden kuluttua valmistuvan yleissuunnitelman pohjalta yli 100 miljoonalla eurolla. Saaren puoleisen sillan päähän aiotaan rakentaa vastaanottotila. Lisäksi tehdään varaus ratikkapysäkkiä varten. Uudessa suunnitelmassa suurin osa saarta jäisi eläinten tiloiksi, ja ne saisivat nykyistä suurempia ulkotarhoja.

– Trooppisten eläinten määrä tulee lisääntymään. Otamme tänne paljon lisää matelijoita ja sammakkoeläimiä, koska niiden suojelutarve on kova. Suunnitelmissa on, että vastaanottorakennukseen tulisi suuret tilat trooppisille eläimille, sanoo saaren johtaja Seppo Turunen.

Sillan toiselle puolelle tulisi altaita, joihin arkkitehdit haluaisivat jääkarhuja. Ilmastonmuutos tuonee tullessaan sen, että jääkarhuja tullaan enenevässä määrin kasvattamaan tarhoissa. Jäiden sulaessa jääkarhut nimittäin kuolevat nälkään, kun ne eivät jaksa uida pitkiä matkoja ruoan perässä.

– Meillä on tällä hetkellä sellainen lajisto, joka sopii hyvin ympärivuotiseen ulkonaoloon ja siihen jatkossakin tähdätään. Isot lajit tulevat säilymään.

Nyt suurin osa eläimistä on ulkona talvellakin. Turusen mielestä eläimiä on turha sääliä.

– Suurin osa näistä eläimistä ei enää edes pärjäisi luonnonvaraisena tai sitten ne joutuisivat tapetuiksi. Ihmisillä on joku sokea kohta tämän suhteen. He säälivät täällä asuvia eläimiä, mutta pitävät kuitenkin itse ahtaissa, keskuslämmitetyissä kodeissaan sairaiksi jalostettuja eläimiä, Turunen lataa.