– GG. EMT. LOL.
Tuusulalaiset Peik Kauppi, Aku Laakso, Iiro Kankaansyrjä ja Nuutti Wallenius osaavat luetella liudan mukavasti puhetta lyhentäviä ilmauksia.
He keräilivät niitä äskettäin myös koulutehtävän puitteissa.
– Piti vähän opettajia opettaa, pojat tuumaavat.
Lyhenteet ovat ahkerassa käytössä mesessä ja irkissä eli galtsussa, tekstareissakin – ja kovassa käytössä ovatkin.
– Kun ei ole aikaa pitkiin jaarituksiin, Iiro toteaa.
Lyhenteet ovat levinneet osaksi myös puhekieleen.
Pojat eivät itse näitä ilmauksia netin ulkopuolella juurikaan viljele.
– Se kuulostaisi vähän tylsältä, Nuutti arvelee.
Iiro tietää, että YK-joukoissa lyhenteitä käyttävä kieli on yleistä.
Joku muistanee televisiosta takavuosien Lapinlahden lintujen sketsin, jossa avaruusalus kiitää mustaan aukkoon, kun pelkästään lauselyhenteille perustuva keskustelu sekoaa kauniin naisen astuessa ohjaamoon.
Kuuluisa kapteenin viimeinen lausahdus on evvk.
Yleisimmät lyhenteet ovat poikien mukaan kaikkien tiedossa.
– Joskus sitä myös saattaa tehdä itse uuden, Peik sanoo.
Nettikielikin siis elää ja kehittyy, kuten myös kirjakielemme, jonka isän, Mikael Agricolan nimissä vietetään huomenna 9. huhtikuuta suomen kielen päivää.
Peik, Aku, Iiro ja Nuutti, mitähän Agricola mahtaisi tuumata nettikielestä?
– OMG!
Hilkka Palo
Mutsin huomiota ei kaivata
Lyhenteillä viestiminen esimerkiksi chatissa ja pikaviestintäohjelmissa on nuorten juttu. Vakiintuneimmat lyhenteet ovat soluttautuneet myös puhuttuun kieleen.
– Lyhenteet ovat yksi kielen osa-alueista, joilla voi erottua vanhemmasta ikäpolvesta. Viestin ymmärtävät vain ne, joiden se kuuluu ymmärtää, toteaa suomen kielen tutkija Emmi Hynönen Turun yliopistosta.
Lyhenteet sopivat tilanteisiin, joissa aikuisten huomiota ei kaivata.
– Esimerkiksi tunnilla lyhenteillä voi viestiä vaivihkaa opettajan huomaamatta. Kotioloissa viestin voi kohteliaasti lopettaa lyhenteeseen vanhemman astellessa lukuetäisyydelle.
Tiiviistä viestimisestä on etua.
– Tekstiviestiin saa samalla rahalla enemmän asiaa.
Viestien lyhentäminen on saanut alkunsa tietokone-eksperteiltä.
– Teknisillä aloilla kieli on perinteisesti usein tiivistä ja lyhennepitoista. Lyhenteissä kysymys lienee ollut nimenomaan itseironiasta.
Hynösen mukaan luova kielen ja merkkien käyttö ei ainakaan toistaiseksi näytä laantuvan. Suomen kieltä lyhenteet eivät kuitenkaan uhkaa.
– Nuorten kielenkäytöstä ollaan huolissaan vuosikymmenestä toiseen. Kyseessä on todellinen kestoaihe.
Minna Luoma
Fakta: Lyhyt kielioppi
gg=good game (hyvä peli)
emt=en mä tiedä
lol=lot’s of laught, laughing out loud (paljon naurua)
omg!=oh my god! (voi hyvä jumala!)
g2g=got to go (pitää mennä)
evo=et vain osaa
evvk=ei voisi vähempää kiinnostaa
Kuva (Hilkka Palo): Peik Kauppi, Aku Laakso, Iiro Kankaansyrjä ja Nuutti Wallenius taitavat nettikielen.


0 kommenttia