| Poikansa huoltajuuden vuosi sitten saanut isä hakee oikeudessa rangaistuksia äidille ja sosiaalityöntekijälle. Syyttäjä vaatii sakkoja, mutta lapsikaappauksessa maksimirangaistus voi olla pari vuotta ehdollista vankeutta. | Annika Lohi |
Tänään keskiviikkona alkaa Espoon käräjäoikeudessa Suomen oloissa erikoinen oikeudenkäynti, jossa suomalaista äitiä syytetään lapsikaappauksesta ja Espoon kaupungin sosiaalityöntekijää avunannosta lapsikaappaukseen sekä virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Tapahtumaketju sai alkunsa kolme vuotta sitten, kun ulkomaalaistaustainen isä ja suomalainen äiti kiistelivät Espoon käräjäoikeudessa 8-vuotiaan poikansa huoltajuudesta. Äiti haki yksinhuoltajuutta, sillä eronneilla vanhemmilla oli yhteishuoltajuus.
Kesken oikeuskäsittelyn äiti muutti pojan kanssa Ruotsiin. Muuttoa varten hän sai Espoon kaupungilta harkinnanvaraista toimeentulotukea. Mukana matkusti tytär edellisestä parisuhteesta. Äiti ei saapunut huoltajuuskiistan seuraavaan oikeuskäsittelyyn.
Äidin pyynnöstä lastensuojeluviranomaiset eivät antaneet isälle hänen uutta osoitettaan. Yksi Espoon sosiaalityöntekijöistä myös kehotti äitiä pysymään Ruotsissa.
– Sinä olet nyt Ruotsissa lasten kanssa etkä palauta (poikaa) minnekään. Me teemme sen lausunnon Ruotsin sosiaaliviranomaisten kanssa, ja oikeus sitten päättää lopullisesti, missä poika asuu, työntekijä kirjoitti.
Vasta oikeusministeriön avustuksella isä paikallisti äidin ja pojan Tukholmaan, josta heidät palautettiin sikäläisen tuomioistuimen päätöksellä. Isä sai pojan yksinhuoltajuuden viime vuoden lopulla. Hän vaatii sekä äidille että sosiaalityöntekijälle rangaistuksia sekä vahingonkorvauksia Espoon kaupungilta.
Perusturvajohtaja: Espoo on ottanut opikseen
Esitutkinnassa sosiaalityöntekijä on selittänyt sähköpostiviestiään siten, että hän halusi äidin pysyvän paikallaan, jotta lausunto oikeutta varten olisi saatu valmiiksi. Hän ei päättänyt harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta, vaan sen myönsi toinen sosiaalityöntekijä, joka ei omien sanojensa mukaan tiennyt perheen kokonaistilanteesta. Syyteharkinnassa oli kaikkiaan neljä sosiaalityöntekijää, mutta syytteen sai vain sähköpostiviestin kirjoittanut henkilö.
Äiti on esitutkinnassa kiistänyt lapsikaappauksen ja kertonut saaneensa lastensuojeluviranomaisilta luvan muuttaa Ruotsiin ja että muuttoauto oli järjestynyt kaupungin kautta. Viranomaisten mukaan mitään muuttolupaa ei annettu.
Espoon perusturvajohtaja Juha Metso sanoo, että kaupunki on ottanut tästä tapauksesta opikseen. Viidelle eri alueelle hajautettu lastensuojelutyö on keskitetty perheasioiden yksikköön ammatillisen osaamisen parantamiseksi.
– Meillä on pyritty siihen, ettei syntyisi edes epäilyjä puolueellisesta toiminnasta. Koulutus on yksi niistä keinoista, joilla pyritään takaamaan ammatillinen osaaminen, puolueettomuus ja prosessin oikeellisuus.
Metso myöntää, että huoltajuuskiistat ovat vaikeita. Usein ei kumpikaan osapuoli ole täysin oikeassa tai täysin väärässä.
Lisää aiheesta
Aikaa jäljellä
Aikaa jäljellä
Aikaa jäljellä
Aikaa jäljellä
Aikaa jäljellä
Aikaa jäljellä
Aikaa jäljellä
Aikaa jäljellä

Tuskin tulee rangaistusta
Tuskin tästä tulee sossutädille mitään rangaistusta, olisivat edes antaneet kenkää niin että tuntuisi jossain.
Ja ärsyttää se että toimeentulotukea annetaan lainvastaiseen toimintaan (muutto Ruotsiin) eihän naisella ollut lupaa muuttaa Suomesta lapsen kanssa pois kesken huoltajuuden oikeuskäsittelyn, vai oliko hän ja sossu sitä mieltä että se on pelkkä läpihuutojuttu?.
No Metso, kumpi osapuoli oli tässä oikeassa?
Eikä sosiaaliviraston toimivaltaan edes kuulu sen arvioiminen, kumpi osapuoli on oikeassa.
Onko sossu lain yläpuolella?
...tämän jutun lopputulema kertoo sen.
normi espoo
laitetaan kodittomat stadiin ja mutsit sweduihin
Kotimaani on vankilani
Perheoikeudellisista syistä olen ollut vankina (pakotettu asumaan) lasteni kanssa Suomessa yli 14 vuotta. Työtä ja elämää olisi löytynyt muualtakin. Se vapaasta liikkuvuudesta. Säädökset ovat kohtuuttomat esim eron jälkeistä väkivaltaa ei pääse pakoon. Poliisi ei tunnetusti tee mitään näissä tapauksissa.