Vartti.fi

Ulvilantie 29:n kerrostalot Munkkivuoressa ollaan suojelemassa. Viime vuosina lähiöiden arkisten rakennusten arvostus on kasvanut.	Annika Lohi

Helsingissä on reilut 4 000 asemakaavalla suojeltua rakennusta. Kulttuuriympäristöyksikön päällikkö Anne Mäkinen kaupunginmuseosta toteaa, että moni rakennus, joka säilyäkseen vaatii suojelupäätöksen, on silti yhä sitä vailla.

- Se, mitä suojellaan, riippuu kaavoituksen etenemisestä. Siksi viime vuosina lähiöt rakennuksineen ovatkin tulleet suojelun piiriin. Tarkoitus ei ole suojella vain vanhaa, vaan halutaan, että kaupunki säilyy kerroksellisena ja monimuotoisena.

Viime vuosina onkin inventoitu niin Lauttasaaren, Munkkiniemen, Munkkivuoren kuin Haagojenkin rakennuskannat.

- Arjen rakennuksia on alettu suojella, tavallisia asuintaloja, vesitorneja ja vaikkapa Kaisaniemen puiston kioskeja. Myös koulut ovat erityisen hienoa rakennusperinnettämme. Esimerkiksi Jorma Järven suunnittelema Herttoniemen ala-aste ja Arno Ruusuvuoren käsialaa oleva Roihuvuoren ala-aste.

Kummastakaan ei ole toistaiseksi meneillään suojeluprosessia, mutta Mäkinen arvioi, että sellaiset tulevat todennäköisesti vielä joskus ajankohtaisiksi.

Sen sijaan suojelumerkintää ollaan hankkimassa juuri SYK:n, Lärkanin ja Haagan ammattikoulun rakennuksille Etelä-Haagassa. Näiden koulujen ulkonäöstä on jo paikallisten asukkaiden keskuudessa monenlaisia mielipiteitä.

- Emme arvioi rakennuksia kaunis – ruma-akselilla. Historiallinen arvo on helpommin todennettavissa kuin kauneus.

Milloin on odotettavissa, että armon saa parjattu kasari ja Helsingissä suojellaan ensimmäiset 1980-luvun rakennukset?

- Varmasti pian. Mahdollisia kohteita voisivat olla Malmin kirkko, Itäkeskuksen monitoimitalo ja Länsi-Pasilan asuinalue. Yleensä menee noin 30 vuotta, ennen kuin rakennuksia pystytään arvioimaan. Lähihistoria on aina jotenkin hirveän vaikeaa, ajatellaan vaikka, millainen uskomaton keskustelu nousi Makkaratalosta.