Vartti.fi

Liikenne- ja viestintäministeriö esittelee malleja ruuhkamaksujen keräämiseksi. Kuvassa keskiviikon aamuruuhkaa Länsiväylän ja Porkkalantien risteyksessä Helsingissä.	Vesa Moilanen/Lehtikuva

Ruuhkamaksuilla voitaisiin ohjailla pääkaupunkiseudun liikennevirtoja yllättävänkin tuntuvasti.

Asiaa selvittänyt liikenneministeriön työryhmä on vertaillut kolmen ruuhkamaksumallin vaikutuksia, ja todennut, että niistä jokainen vähentäisi ruuhka-ajan liikennettä maksualueen sisäpuolella. Tehokkain vaihtoehto lähes puolittaisi Hakamäentien eteläpuolisen alueen ruuhkaliikenteen.

Myös vaikutukset kehäteillä ja Helsingin sisääntuloväylillä ovat suuria. Kehä I:n liikennemääriä voitaisiin pudottaa enimmillään noin kolmanneksella ja Kehä III:n eräillä osuuksilla nykyiset autojonot voisivat puolittua.

Ilman erityisiä toimenpiteitä seudun liikennemäärien ennakoidaan kasvavan neljänneksellä vuoteen 2017 mennessä, vaikka länsimetro ja kehärata pääsisivät matkustajien suosioon.

Ruuhkamaksuselvitystä vetävä neuvotteleva virkamies Tuomo Suvanto on yllättynyt maksujen ohjausvaikutuksesta.

- Tulokset ovat tietysti herkkiä eri muuttujien säädöille. Esimerkiksi hinnoittelu vaikuttaa, sanoo Suvanto.

Selvitys tutki kolme eri mallia

Tutkituista malleista kaksi noudattelee Tukholmassa ja Lontoossa käytössä olevaa porttimallia, jossa autoilijaa velotetaan maksualueen rajan ylityksestä.

Ns. kehämallissa raja sijaitsisi Kehä III:n eteläpuolella ja ohitusmaksu olisi kaksi euroa ruuhka-aikaan ja euron muina aikoina. Ns. linjamallissa Kehä III:n eteläpuolinen alue pilkottaisiin vielä neljään osaan. Rajojen ylityksestä perittäisiin ruuhka-aikaan euro ja muuten 50 senttiä.

Kolmas eli ns. vyöhykemalli perustuu satelliittipaikannuksella toimivaan kilometripohjaiseen laskutukseen. Ydinvyöhyke rajautuisi Kehä III:n eteläpuolelle ja ulompi vyöhyke kulkisi Kirkkonummelta, Nurmijärven ja Järvenpään kautta Sipooseen, noin 40 kilometrin säteellä Helsingin keskustasta.

Maksua perittäisiin sisemmällä vyöhykkeellä 10 senttiä kilometriltä ja ulommalla vyöhykkeellä viisi senttiä kilometriltä.

Eri maksumallit voisivat tuottaa ruuhkamaksutuloja 140 - 260 miljoonaa euroa vuodessa.

Kustannuksia selvitetään vielä

Kesäkuussa selviää, mitä eri vaihtoehdot maksavat alueen kunnille ja veronmaksajille joukkoliikenteen lisäsatsauksina. Vasta tämän jälkeen hierotaan poliittista päätöstä jatkosta.

Nykylainsäädännön perusteella ruuhkamaksuja voi kerätä vain valtio, mutta järjestelmän uskottavuuden kannalta tulojen pitäisi ohjautua takaisin kuntiin. Tarvitaan siis lakimuutos.

Liikenneministeriön ylijohtaja Juhani Tervala ennakoi, että nopeimmallakin aikataululla jonkinlainen ruuhkamaksujärjestelmä voisi olla käytössä aikaisintaan vuonna 2015.

Tämä edellyttää sitä, että hankkeella olisi laaja poliittinen kannatus ja sillä olisi asukkaitten enemmistön tuki. Tukholmassa päätöstä edelsi kansanäänestys.