Vartti.fi

Suvilahden kaasukellot ovat innoittaneet erilaisia tapahtumajärjestäjiä. Niiden kunnostus on kuitenkin osoittautunut erittäin kalliiksi.	Marja Väänänen

Suvilahden kahden kaasukellon tulevaisuudesta on koitumassa Helsingin kaupungille tai tuleville käyttäjille erittäin kallis lasku. Juuri valmistunut haitta-ainetutkimus kertoo, että tiilikuorisen kaasukellon asbestiongelma on odotettuakin pahempi.

- Kellon sisäilmassa on niin paljon asbestikuituja, että sinne ei nyt saa mennä sisään hengityssuojaimia. Mahdolliset purku- tai rakennustyöt on tehtävä asbestiurakkana, listaa diplomi-insinööri Ismo Aalto kiinteistöviraston tilakeskuksesta.

Muitakin haitta-aineita on listattu pitkä lista, mutta niiden pitoisuudet ovat kohtuullisia asbestiin verrattuna. Teräsrakenteisessa kaasukellossa ei erityisempiä haitta-aineita havaittu. Sen kuntokartoitus kuitenkin osoittaa, ettei kulkusilloille kannata enää päästää ihmisiä.

- Tiilisen kaasukellon julkisivu ja katto ovat sen verran huonossa kunnossa, että ne on pakko laittaa kuntoon, listaa Aalto.

Kiinteistövirasto hallinnoi vielä kaasukelloja, vaikka muut Suvilahden alueen rakennukset on siirretty Kaapelitehtaan vastuulle. Ajatuksena on ollut, että kaasukellojen tulevan käytön selkiintyessä nekin siirtyisivät Kaapelin hoiviin.

Vuosien saatossa varsinkin tiilipäällysteinen vanha kello on ollut monien toimijoiden toivelistalla. Sitä on ehdotettu sirkusareenaksi, konserttitilaksi ja erilaisten tapahtumien pitopaikaksi.

Jotta mikään näistä ehdotuksista voisi toteutua, pitäisi kaasukellon sisällä olevat teräsrakenteet purkaa. Niiden purkaminen taas ei ole museoväen suosiossa. Vanha kaasukello on valmistunut 1908-13 ja teräsrakenteinen 1930.