Vartti.fi

Kallion kirkon ympäristössä ilma on usein asteen lämpimämpää kuin esimerkiksi Töölönlahdella. Syitä ovat muun muassa tiivis rakentaminen ja korkea paikka.	Tor Wennström/Lehtikuva

Ilmatieteen laitos aloitti heinäkuussa laajan selvityksen Helsingin ilmastosta, johon liittyy muun muassa vertailu eri kaupunginosien välillä. Esimerkiksi Rautatieaseman läheisyydessä on havaittu korkeampia lämpötiloja kuin muun muassa Viikissä, Vuosaaressa ja Keskuspuistossa.

Suurimmillaan Ilmatieteen laitoksen tutkija Achim Drebs on taltioinut Helsingissä yhdeksän asteen lämpötilaeron. Se mitattiin keskustan Bulevardin ja Malminkartanon välillä jo syyskuussa 2003.

– Bulevardin mittari kävi yöllä 7 asteessa ja Malminkartanossa Vantaan rajalla puistomaisella alueella – 2:ssa. Ääritapauksissa on kuitenkin kyse vain hetkellisistä arvoista, Drebs sanoo.

Tänä kesänä alkaneessa, vuoden kestävässä laajemmassa tutkimuksessa Drebs on mitannut yhden–kolmen asteen lämpötilaeroja.

– Kun esimerkiksi ajan Eirassa rantaa pitkin ja poikkean ylös Kapteeninkadun kautta Pietarinkadulle, näiden kahden korttelin välillä on selvästi havaittavissa ero, ehkä asteen verran. Eiran ja rannan puolella on puistoja, kun taas Pietarinkatu on rakennettua aluetta.

– Kun taas ajan Oopperatalolta Helsinginkatua pitkin ja sitten nousen Kallion alueelle Kolmatta linjaa, lämpötila nousee asteen ylös korkeammalle mentäessä. Kylmä ilma kertyy painavampana alemmas kuin lämmin.

Drebs arvioi, että esimerkiksi Töölönlahden ja Kallion kirkon ympäristön korkeusero on noin 30 metriä.

Tummat vaatteet lämmittävät ihmistä

Lämpötilaerot johtuvat kaupungissa pitkälti niin sanotusta lämpösaarekeilmiöstä. Lämpösaareke on tyypillisesti tiheästi rakennettu paikka, johon keskittyy paljon ihmisiä.

– Esimerkiksi kesäisin lämpöä varastoituu seiniin ja tien pintoihin.
Kun aurinko laskee, energia alkaa säteillä ja tuoda lämpöä takaisin ilmakehään. Varastoituvan lämmön määrä riippuu paitsi materiaalista, myös rakennuksen väristä ja sijainnista.

– Suomalaisten muotihan on vaatteissakin tummempi, sehän imee auringonsäteilyä ja lämmittää ihmistä.

Lämpösaarekeutkimuksessa mitataan lämpötilat ajamalla noin 30 kilometrin mittaiset lenkit joka tiistai ensin kello 10–12 ja sitten kello 22–24, vuoroviikoin keskustassa ja muualla Helsingissä. Tavoitteena on laatia kartta, josta näkyvät lämpösaarekeilmiön vaikutukset kuukausittain. Malli huomioi korkeuserot, väestöntiheyden, maankäytön, maaperän ja rakennuskannan.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi kaupungin jäähdytysjärjestelmien suunnittelussa ja varautumisessa mahdollisiin lämpöaaltoihin ja niiden aiheuttamiin terveysongelmiin.

Helsingissä lämpötiloihin vaikuttaa paljon myös meren läheisyys.

– Keväällä kun meri on kylmempi, se vaikuttaa jäähdyttämällä keskustaa. Syksyllä vaikutus on taas huomattavasti lämmittävä.