Vartti.fi

Sauli Saxelin on hionut Väinämöisen miekan terää 50 tuntia. Nyt se ohenee sopivasti, painopiste on kohdallaan ja paino riittävän kevyt.	Annika Lohi

Sauli Saxelin loikkasi viime syksynä omimman alueensa ulkopuolelle. Korualan artesaani alkoi suunnitella Väinämöisen miekkaa kirjailija Timo Parvelan Kalevala-aiheisten nuorten kirjojen innoittamana.

Miehet eivät tunteneet toisiaan, mutta tutun tuttujen kautta idea miekan tekemisestä alkoi kantaa hedelmää. Yksi asia johti toiseen, ja nyt Väinämöisen miekka päätyy koristamaan Kalevalan juhlavuoden näyttelyä Ateneumiin.

- Harva miekan tekijä saa ensimmäisen työnsä Ateneumiin näytille, Saxelin hymyilee.

Projektia on kypsytelty melkein puoli vuotta. Saxelin on haastatellut rautakautisten aseiden asiantuntijoita ja vieraillut Kansallismuseossa tutkimassa vanhoja miekkoja.

- Minut on yllättänyt se, miten taidokkaita ja hyvin tehtyjä nämä miekat ovat, kiittää Saxelin.

Lisäpaineita tekijälle kasaa Kalevala, joka hyvin täsmällisesti kertoo, miten Ilmarinen koristeli Väinämöisen miekan. Tekstin mukaan miekan kärjessä on kuu, terän sivussa aurinko, kahvassa loistaa tähtiä, niitissä naukuu kissa, terässä hirnuu hevonen ja tupessa haukkuu koira.

- Tuppea en tee, mutta koristelua varten on pakko tehdä pitkää päivää, Saxelin hymähtää.

Tarinan mukaan mahtimiekka oli niin tehokas, että Väinämöinen katkoi Pohjolan miesten kauloja kuin nauriin juuria. Tämän viimeisimmän testin Saxelin jättää tekemättä. Perinnemiekkaa ei teroiteta taistelukuntoon.

Ateneumissa on esillä näyttely Kalevalan juhlavuoden kunniaksi. Sauli Saxelinin miekka on esillä 13.–15.3., jolloin myös kirjailija Timo Parvela kertoo kirjasarjastaan Sammon vartijat.