Vartti.fi

Vantaan Energia peittosi kilpailijansa Fortumin YTV:n jätevoimalakisassa kekseliään yhdistelmäratkaisun ansiosta.

Långmossebergenin jätevoimalaan rakennetaan jätteenpolttojärjestelmän lisäksi myös maakaasuturbiini, jonka avulla Vantaan Energia pystyy tuottamaan enemmän sähköä kuin vain jätekuormalla.

Maakaasun terästämässä energiantuotannossa sähkön osuus nousee jopa 40 prosenttiin, kun perinteisissä jätteenpolttolaitoksissa sähköä saadaan aikaiseksi vain 25 prosentin verran.

Koska sähkön myynnistä saa enemmän rahaa kuin kaukolämmön myynnistä, vantaalaiset pystyivät alittamaan kilpailijan tarjouksen. Vantaa myös pystyy hyödyntämään kaukolämmön kokonaisuudessaan, toisin kuin Fortum olisi pystynyt Espoon Ämmässuolla.

Vantaan Energia tarjosi YTV:lle jätteenkäsittelyä vertailuhinnalla 49,72 euroa tonnilta, kun hinta Fortumilla nousi 161,02 euroon tonnilta. YTV:n hallituksella olikin helppo tehtävä valita Långmossebergen.

- Ratkaisu tarkoittaa nykyhinnoilla sitä, että keskikokoisen 600 litran sekajäteastian tyhjennys kallistunee noin 14 prosentilla, haarukoi YTV:n jätejohtaja Petri Kouvo.

Kehä III:n ja Porvoonväylän kainalossa sijaitseva Långmossebergen on kaavoitettu voimalakäyttöön, joten Vantaan Energia pystyy jo ensi keväänä virittämään ympäristölupahakemuksen.

Voimalan ulkonäöstä ei toimitusjohtaja Pertti Laukkasella ole vielä mitään kerrottavaa.

- Ei siitä mitään turistinähtävyyttä tule, kun se on siellä eri teiden meluvallitusten takana ja metsän peitossa, hän arvelee.

Jätevoimala korvaa Martinlaakson kaasulla ja hiilellä käyvän vanhimman voimalayksikön. Samalla Vantaan Energian hiilidioksidipäästöt putoavat 20 prosentilla.

Hankkeen arvioidaan nopeuttavan uuden eritasoliittymän rakentamista Kehä III:lle.

Valitusten arvellaan viivästyttävän jätevoimalan rakentamista vähintään parilla vuodella, joten voimala toimisi aikaisintaan vuonna 2014.