Vartti.fi

Haagan toria käytetään lähinnä parkkipaikkana.	Tomi Setälä

Haagan torilla on hiljaista, vain autot seisovat parkissa. Kesäisin tori on yleensä vilkastunut sen verran, että paikalla on vihanneskauppiaan ohella kesäkahvila.

- Tori on valitettavasti hiljentynyt. Vielä viitisen vuotta sitten oli myös marjojen ja kukkien myyntiä. Pidämme kerran vuodessa Haagan markkinat, mutta eihän yksi tapahtuma riitä toria nostamaan, toteaa Pro Haaga -seuran puheenjohtaja Tuula Salo.
Asukasyhdistys on pähkäillyt, miten elävöittää Etelä-Haagassa sijaitsevaa toria.

- Olemme antaneet kaupungille taiteilijan tekemän esityksen ”Ruusutorista”. Kauppalantielle tulisi ilmettä antava seinäke, johon olisi maalattu ruusuja. Tori pitäisi myös saada pysymään puhtaana,  kevään siivoustalkoissa ruusupensaista löytyy kaikkea tupakka-askeista muovipusseihin. Myös pöytiä ja penkkejä voisi ajatella, mutta niidenkin puhtaana pysyminen voi olla ongelma, Salo huomauttaa.

Torikauppa on vähäistä koko Länsi-Helsingissä. Muutaman kauppiaan pikkutori löytyy myös Kannelmäestä. Isoimmat torit vetävät kiinteistöviraston tori- ja ulkomyynnin päällikön Tapio Sademiehen mukaan yhä myyjiä.

- Tänä keväänä Helsinkiin on ilmaantunut uusia kauppiaita. Päätunku on Kauppatorille, mutta myös Töölöön on ollut tulijoita, mikä on mukavaa, Sademies iloitsee.

Muuten torikaupan hiipuminen on pitkään jatkunut maanlaajuinen ilmiö. Sademies arvioi, että Suomessa on noin 60 aktiivisesti toimivaa toria, kun vielä 1970-luvulla niitä oli jopa 400.
Syynä on kulutustottumusten muutos. Ihmiset haluavat pitkiä aukioloaikoja ja ostaa kaiken samasta paikasta.

- Viime laman aikaan torikauppa tosin vilkastui, ehkä siis nytkin.