Vartti.fi

Espoon jokien yhteyteen puuhataan parempia kulkuyhteyksiä vaelluskaloille.	Lehtikuva/Pekka Sakki

Jokiin ja puroihin pyrkivät vaelluskalat ovat tiukan tehtävän edessä. Äskettäin julkaistun Espoon virtavesiselvityksen mukaan vesistöissä on yli sata kalojen kulkuestettä. Lähes puolet esteistä sijaitsee Mankinjoessa, mutta niitä on reilusti myös esimerkiksi Espoonjoessa ja Finnoonojassa.

– Tukkeena on esimerkiksi virattomiksi jääneitä patoja. Suurin osa esteistä on kuitenkin liian korkealle asennettuja tierumpuja ja putkien ritilöitä, selvityksen laatinut Aki Janatuinen kuvailee.

Kalat tarvitsisivat esteiden ympäri ohitusuomia eli kalateitä. Niitä Espoossa on vain yksi Mankinjoessa. Helsingissä kulkuesteitä on paljon vähemmän, mutta kalateitä on neljä. Vantaalla kalateitä on viisi.

Gumbölenjokea pitkin Vihtiin asti

– Kalatie voi olla betonielementeistä koottu allasjono, mutta pidän parempana luonnonmukaista vaihtoehtoa. Se jäljittelee oikeaa koskea ja tarjoaa kaloille lisääntymispaikan. Sitä ei tarvitse huoltaa, rakentaminen on halvempaa, ja on se paremman näköinenkin.

Espoossa kunnostettiin 90-luvulla virtavesiä talkoilla, mutta ison työmäärän takia Janatuinen toivoo toimia kaupungilta.

– Pilottihanke voisi olla kalatie Gumbölejoen myllypadon ohi. Se on näkyvällä paikalla Gumbölen kartanon pihapiirissä ja rakentaisi kuvaa kaupungista, joka satsaa ympäristönsuojeluun.

Jos kalatiet rakennettaisiin myös ylempänä Gumbölenjoessa sijaitseviin Dämmanin vesilaitoksen patoon ja Nuuksion Pitkäjärven säännöstelypatoon, vaelluskalat pääsisivät Nuuksion kansallispuistoon ja Myllypuroa myöten aina Vihtiin asti.