| Vanessa Kiukas kapsahti yllättäen Matias Ronimuksen kaulaan Kivikon terveysasemalla. Äidit, Petra Ronimus (vas.) ja Susanna Andersin (oik.), seurasivat lasten kohtaamista. | Denis Heimonen |
Helsinkiläisnainen toteaa vierustoverilleen Kontulan terveysaseman odotustilassa käyneensä välillä uimassa ja tulleensa takaisin, koska päivystyksessä oli aamupäivällä jonoa.
Ruuhkista huolimatta terveysaseman lääkäripula on saatu korjattua, ja asemalla on täysmiehitys: 14 lääkäriä, joista puolet ostolääkäreitä.
Kivikossa tilanne on huonompi. Seitsemästä lääkärin virasta vain viisi on saatu täytettyä ja kaikki ostolääkäreillä.
- Minulla on pelkästään hyviä kokemuksia keikkalääkäreistä. Toivoisimme kuitenkin, että saisimme tänne omia lääkäreitä, sanoo ylilääkäri Pirkko Salokekkilä, joka vastustaa ilmassa ollutta ajatusta kokonaisten terveysasemien kilpailuttamisesta.
Nyt lääkäreiden työtaakkaa on yritetty helpottaa muun muassa ohjaamalla potilaita myös terveydenhoitajan pakeille, mikäli mahdollista.
- Eniten imagomme on kärsinyt siitä, että meille on ollut vaikea päästä puhelimella, Salokekkilä uskoo.
Tammikuussa asemalle saatiin yksi terveydenhoitaja lisää vastaamaan puhelimeen. Kevään aikana puhelinhoitajan viereen istutetaan yleislääkäri, joka vastaa hoitajan välityksellä potilaan puhelimessa virinneisiin kysymyksiin. Päihde- ja fysioterapeutti aloittavat työskentelynsä asemalla vielä tämän vuoden aikana. Myös tutor-toimintaa tehostetaan eli asemalle saadaan opiskelijoiden ohjaukseen perehtyvä lääkäri. Toiminnan tarkoituksena on lisätä idän terveysasemien kiinnostavuutta opiskelijoiden keskuudessa, jolloin heitä olisi helpompi saada myöhemmin asemalle töihin.
Aulassa istuva mies kertoo potilashuoneessa olevasta ystävästään, joka muutti vastikään Kivikosta Kontulaan. Ystävä halusi muutosta huolimatta jäädä Kivikkoon mukavan omalääkärin vuoksi.
- Lääkäri lähti. On tosi harmi, ettei omalääkärijärjestelmä toimi, vaan lääkärit vaihtuvat jatkuvasti, mies toteaa.
Aikaa jäljellä
Aikaa jäljellä
Aikaa jäljellä
Aikaa jäljellä
Aikaa jäljellä
Aikaa jäljellä
Aikaa jäljellä
Valetta.
Meitä on tarpeeksi. Luin lehdestä liiton kannanoton.
Eräs rahastuskeino
Se on rahastuskeino lääkäreillä. Pidetään jonoja, eikä kouluteta tarpeeksi lääkäreitä. Se on sitä lääkäriliiton "vastuuta".
Niinpä
Ehkä muistamme viime laman ajan jolloin lääkärityöttömyys ja viisipäiväisiksi (maanantai-perjantai) pätkityt työsopimukset olivat nuorten lääkärien keskuudessa todellisuutta. Näitä oppeja taidetaan vielä noudattaa Suomen kuudessakymmenessä kriisiterveyskeskuksessa. Kun on saatu terveyskeskukseen suolakaivoksen maine niin sitä on vaikea muuttaa. Kukapa haluaisi mennä töihin työpaikkaan missä tiedät että työmotivaatiota ruokitaan kepillä ja että muuta lomaa ei saa kuin sairauslomaa tai pakkolomaa palkatta.
Lääkärikoulutusta supistettiin hetkeksi lama-aikana kunnes vuonna 2000 koulutusmäärät oli nostettu jo kaksinkertaiseksi lama-ajan tasosta. Tällä hetkellä yksi sadasta ikäluokasta koulutetaan lääkäriksi minkä luulisi riittävän. Lääkäreitä oli esimerkiksi vuonna 1998 (supistetun koulutuksen aikana) yhteensä 18179 ja vuonna 2008 jo 22951 eli kasvua on 4772 (+26 prosentti) tuona aikana. Kysymys onkin lääkäreiden sijoittumisesta enemmän yksityissektorille ja sairaaloihin.
Joka tapauksessa taantuma ja lama ajaa lääkäreitä virkatyöhön niin että vuoden kuluessa terveyskeskusten lääkäripula on poistunut. Lääkärit sitoutuvat työhönsä terveyskeskuksissa kun työolot laitetaan kuntoon. Hyviä ehdotuksia kuntapäättäjille olisivat seuraavat: annetaan mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön (omaa päätösvaltaa ajan käyttöön), rajoitetaan potilasmäärää järkeväksi, perustetaan lääkäri-hoitaja -työpareja jne. Voi olla että laman myötä köyhien kuntien kohdalla rahojen loppuminen ei tuo parannusta työoloihin.