| Juhannuksenviettoa Lauttasaaressa vuonna 2007. | Lehtikuva/Sixten Johansson |
Koko pääkaupunkiseudun juhannusjuhlinnan päänäyttämö, Seurasaari, kerää aattona 10 000–12 000 kävijää.
Seurasaarisäätiön pääsihteeri Aila Niemisen arvion mukaan juhlaväki koostuu turistien ohella pääosin lapsiperheistä ja vanhemmasta väestä.
- Viime vuosina on tosin näkynyt joukossa vähän enemmän nuoria.
Seurasaaressa on vihitty 1950-luvulta asti juhannusaattona myös hääpari.
- Ensi vuodeksi meillä on jo hääpari tiedossa, mutta juhannus 2011 on vielä vapaa, Nieminen vinkkaa.
Kokkoja ympäri pääkaupunkiseutua
Aattona monilla vesiliikenneyrittäjillä on ohjelmistossaan kokkoristeilyjä. Kokkotuli roihuaa myös Pihlajasaaressa kello 21 ja tarjolla on tanssia.
Juhannustilaisuuksia on tarjolla myös modernimman kaavan mukaan. Tervasaaren juhannuksen maksullisessa kokkojuhlassa viihdyttävät Werner Bros, Halvatun papat ja Miss Saana.
Espoossa kokot syttyvät muun muassa Oittaalla ja Laaksolahden Pitkäjärvellä. Vantaalla kokkoa voi ihalla esimerkiksi Keravanjoen varrella.
Lisää aiheesta
Sateenkaariväki juhlii Helsingissä (17.06.)
Myötätuulirock houkutteli 8 500 kävijää (14.06.)
Sambakulkue hurmasi Helsingissä (13.06.)
Aikaa jäljellä
Aikaa jäljellä
Aikaa jäljellä
Aikaa jäljellä
Aikaa jäljellä
Aikaa jäljellä
Aikaa jäljellä
Juhannuskokko levisi koko Suomeen vasta 1800-luvun lopulla.
"Juhannuskokot ovat hyvin vanha perinne, joka tunnetaan edelleen varsinkin Itämeren lähialueilla, mutta myös esimerkiksi Irlannissa."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Juhannuskokko
Kylpylöitä jo liikaa ja minne ne autot sitten parkeerataan kylpylän ajaksi
Ei enään kylpylöitä mielummin lisätään puistoja