Vartti.fi

Nuori työnhakija Kampin työvoimatoimistossa 6. helmikuuta.	Lehtikuva/Vesa Moilanen

Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla oli helmikuun lopussa vailla työtä yhteensä 34 728 ihmistä. Työttömien määrä nousi viime vuoden helmikuuhun verrattuna 4 582 ihmisellä.

Pääkaupunkiseudun kolmen suurimman kaupungin työttömyysprosentti kipusi helmikuussa 6,4 prosenttiin, kun se vuosi sitten oli 5,7 prosenttia.

Koko maan työttömyysaste nousi työnvälitystilaston mukaan viime vuoden 8 prosentista 9,4 prosenttiin. Työnhakijoita on tällä hetkellä koko maassa noin 40 000 enemmän.

Kaupunkikohtainen työttömyysaste on noussut vuoden aikana Helsingissä 6:sta 6,6:een, Espoossa 4,4:stä 5,1:een ja Vantaalla 6,4 prosentista 7,3:een prosenttiin.

Alle 25-vuotiaita työttömiä oli pääkaupunkiseudulla viime vuoden helmikuussa 2 160. Tänä vuonna nuorten työttömien määrä pomppasi 3 403:een.

Ilman ammattia olevilla vaikeaa

Suurin osa Uudenmaan TE-keskuksen eli Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueiden tilastoiduista työttömistä kuuluu luokkaan ”ryhmä tuntematon”. Tässä ryhmässä työttömyys on myös lisääntynyt muita tilastoituja ryhmiä voimakkaammin.

- Se tarkoittaa sellaisia, joilla ei ole ammattia, jotka eivät osaa sellaista nimetä, tai jotka ovat juuri valmistuneet jostakin muusta kuin ammattikoulusta, erikoissuunnittelija Petri Syvänen työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo.

Seuraavaksi eniten työttömiä on teollisuusalan työntekijöissä, hallinto- ja toimistotyön tekijöiden ryhmässä sekä neljänneksi eniten korkeasti koulutettujen ryhmässä.

Koko maata tarkasteltaessa ainoastaan terveydenhuolto- ja sosiaalialan työttömyys on laskenut. Muilla aloilla työttömyys on noussut, pahiten teollisessa työssä, rakennus- ja kaivosalan työssä sekä luokittelemattomassa työssä.

- Ammattitaidottomien työllisyystilanne näyttää erityisen heikolta, Syvänen kommentoi.