Vartti.fi

Espoon ja Vantaan metsissä ammutaan vuosittain noin 60 hirveä.	Jussi Nukari/Lehtikuva

Kun hirvenmetsästyskausi käynnistyy jälleen syyskuun viimeisenä lauantaina, voi jahtiporukkaan törmätä myös Suur-Helsingin alueen metsissä. Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin rekisteristä löytyy yhteensä yli 40 Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten alueella toimivaa metsästysseuraa.

– Espoon ja Vantaan metsäalueilla toimii metsästysseuroja, jotka metsästävät pääasiassa hirvieläimiä, mutta jonkin verran myös jäniksiä, Uudenmaan riistanhoitopiirin riistapäällikkö Reijo Orava kertoo.

Oravan mukaan Espoon ja Vantaan alueella metsästetään vuosittain noin 60 hirveä, noin sata valkohäntäpeuraa ja parikymmentä metsäkaurista.

– Lisäksi poliisit lopettavat viranomaistyönä noin 20–30 hirveä vuosittain.

Tuntemattomaan pusikkoon ei saa ampua

Luonnonystävien tai muiden ulkopuolisten turvallisuus ei vaarannu metsästyksen takia. Seurat tuntevat metsästysalueensa usein vuosikymmenten takaa ja käytännöt ovat hioutuneet tarkoiksi. Lisäksi metsästyksillä on aina nimetty johtaja, jolla on ehdoton vastuu turvallisuudesta.

– Tunnetasolla metsästys saattaa joillakin ihmisillä tietysti lisätä turvattomuuden tunnetta, Orava toteaa.

Tarkoissa ohjeissa määrätään muun muassa, että metsästäjien täytyy tuntea tausta-alue, jota kohti he ampuvat. Tuntematonta taustaa vasten ei saa ampua lainkaan. Myös metsästysaikoja on saatettu rajoittaa esimerkiksi niin, että jahti on sallittua vain varhain arkiaamuisin, jolloin muita luonnossa liikkujia on metsissä vähän.

– Lisäksi käytössä on ampumalavoja. Kun ylhäältä päin ammutaan, varmistetaan, että ohi mennessäänkin luoti uppoaa vain maahan.

Orava muistuttaa, että metsästyksessä on myös yhteisvastuullinen puoli. Hirvikannat kun ovat pääkaupunkiseudulla tosiasia.

– Jos kantoja ei harvennettaisi metsästämällä, jäisi harventaminen vain liikenteen varaan. Ja siinähän ei yleensä henkilövahingoilta vältytä, kun auto törmää hirveen, Orava summaa.