Vartti.fi

Opettajat ovat turhautuneet kyttäämään teinejä, jotka valvonnasta huolimatta sauhuttelevat kouluaikana. Nyt nuoria kiskotaan irti tupakasta lakimuutoksella ja vieroitushoidolla.	Mikko Hiltunen

Jopa 16 prosenttia 15–18-vuotiaista vantaalaisnuorista tupakoi päivittäin, kertoo viime vuonna tehty kouluterveyskysely. Espoossa vastaava luku on 12 ja Helsingissä 14. Aloittaminen tapahtuu tyypillisesti 14–16-vuotiaana.

Alaikäisten tupakointi on Suomessa vuodesta 2000 lähtien ollut laskussa. Ainoastaan ammattikoululaisten sauhuttelu on lisääntynyt. Muutamissa ammattikouluissa on alettu järjestää tupakanvieroituskursseja, jotka ovat motivoinnin lisäämiseksi sulautettu osaksi opintoja. Muutamissa peruskouluissa on kokeiltu samaa, mutta vapaaehtoiset kurssit eivät ole saavuttaneet suosiota.

Koulut ovat ahdingossa nuorten tupakoinnin suhteen: koulun alueella ei saa polttaa eikä alueelta saa poistua koulupäivän aikana. Silti nuoret polttavat.

– Jos maikat näkevät, heti tulee jälki-istuntoa. Siellä ollaan oltu monta kertaa, Keski-Espoon koulun yhdeksäsluokkalaiset Sanna ja Emilia naureskelevat Kirstinmäen ostarilla.

Jälki-istuntoa ropsahtaa paitsi koulun alueelta poistumisesta myös polttamisesta. Tupakoinnista ilmoitetaan myös kotiin. Tyttöjen mielestä jälkkäri on yhdentekevä juttu. Vanhemmille ilmoittaminenkin on pelote vain, jos he eivät tiedä, että nuori polttaa.

– Meillä äiti ei välitä, koska se tietää, ettei pysty vaikuttamaan asiaan mitenkään. Tupakkaa saa kuitenkin joka paikasta, Sanna sanoo.

Keski-Espoon koulun rehtori Simo Juntunen tietää ostarin ja välituntisätkän imun. Opettajat partioivat ostarilla vähän väliä.

– Välituntivalvonnassa tärkeintä ei ole katsoa, minne nuoret livahtavat tupakalle, vaan varmistaa, että koulun pihalla on turvallista. Tupakoitsijoiden vahtaaminen on välillä hirveän turhauttavaa, hän toteaa.

Helsinkiläisen Vesalan koulun rehtorin Juha Juvosen mukaan tupakointi on ikuisuusongelma, johon puututaan sekä rangaistuksilla että positiivisilla kannustimilla. Keväällä on tulossa tupakoimattomuuteen liittyvä kilpailu.

– Kun saamme pidettyä koulualueen savuttomana, ongelma siirtyy lähiympäristöön. Olemme tehneet yhteistyötä lähitalojen kanssa, ja järjestäneet muun muassa yhteisiä siivoustalkoita, sanoo Juvonen.

Kouluihin tehdään pistokokeita

Vantaalla kaupungin terveystarkastajat tekivät kaksi vuotta sitten pistokokeita neljään kouluun. Tarkoituksena oli kerätä tietoa nuorten tupakoinnista ja tehdä valvonnasta näkyvää. Osa kaikkien näiden koulujen oppilaista poltti joko koulun alueella tai sen ulkopuolella.

– Hyöty–kustannus-suhde ei ollut hirveän hyvä: se vie aikaa, kun pusikossa kyttää ja laskee lapsia. Sen jälkeen puhuttiin opettajille, kirjoitettiin pöytäkirjoja ja niin edelleen, kertoo valvonnasta vastannut kaupungineläinlääkäri Nina Mäki-Petäys.

Nyt terveystarkastajat keskittyvät koulujen lähistöllä olevien elintarvikekioskien syynäykseen: tupakkalain noudattamisesta kysellään elintarviketurvallisuuden valvonnan yhteydessä.

– Pyrimme käymään kerran tai kaksikin vuodessa, jos kioskit ovat lähellä kouluja.

Tupakan myymisestä alaikäiselle linnatuomio?

Eduskuntaan on tuotu lakialoite, jonka mukaan tupakan myyminen alaikäisille tulisi rikoslain piiriin.

– Tupakan myyminen alaikäisille pitää rinnastaa alkoholin ja huumeiden välittämiseen, espoolainen hammaslääkäri ja Lääkärit vastaan tupakkaa -verkoston puheenjohtaja Aira Lahtinen sanoo.

Lääkärit uskovat, että tupakkaa on helppo saada niin kauan kuin alaikäiselle myymisestä saa korkeintaan sakkoa. Lakialoitteen mukaan tupakan myymisestä alaikäiselle voisi tulla linnaa jopa neljä vuotta.

Myynti muuttuisi luvanvaraiseksi, joten sääntöjen rikkominen tietäisi yrittäjille myös rahanmenoa.

– Myös tupakkatuotteiden hallussapitäminen pitäisi kriminalisoida. En kuitenkaan sakottaisi nuoria. Riittää, että poliisilla on oikeus ottaa tupakat pois.

Jutussa haastateltujen nuorten nimet on muutettu.

Lisää aiheesta